Työllisyys ja tulevaisuus tekoälyn varjossa.

Näin eläkeläisenä tulee luettua muutakin kuin uutisia hieman enemmän ajatuksella.

Kirjastosta tarttui mukaani, muiden mukana, Rifkinin uusin: “The zero marginal cost society”, josta johduin ajattelemaan jo aiemminkin mielessä pilkahtaneita.

Työllisyys – elintaso

Aina vain suurempi osa töistä ja toimista tehdään käsin koskematta, palkkaa maksamatta.

Pistetään pääoma töihin; Olemmeko kaikki osinkokuponkien leikkaajia?

Ilman työtä = palkkaa vaihtoehdot ovat vähissä, kuten myös kulutus.

Olemmehan kaikki kuluttajia, enemmän tai vähemmän?

Ilman kuluttajia tuottajat ovat helisemässä

Tulevaisuudenkuva yhteiskunnasta jossa tehtailija A tuottaa vessapaperia halvemmalla ja enemmän kuin koskaan, täysautomation ansiosta. Yrittäjä B:n uskolliset robotit värkkäävät ihmiskäsin koskematta huipputeknisiä fillareita joita on kaikki nurkat täynnä. Molemmilla tuottajilla myynti, kirjanpito, laskutus, varasto sekä muut tärkeät hommat hoituvat automaattisesti, automaattiavustusten avulla ihmisiä vaivaamatta.

Lopputuloksena tietysti A ja B vaihtavat tuotteita keskenään koska noilla vaivaamattomilla ihmisillä ei ole vaihtovälineitä (palkkaa=rahaa) ostaa noita ultrahienoja fillareita tai höyhenen kevyttä paskapaperia pyllyn pyyhkimiseen.

Nyt Venäjän tilanteen kiristyessä nuo pilkahdukset ovat vielä enemmän merkittäviä, kuten mr Rifkinkin tuo esiin.

Venäjä onkin erityisasemassa tuotantokoneistonsa tilan takia, tulevaisuuteen kun ei menneisyydessä juuri panostettu. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen tapahtunut kapitalismiin siirtyminen on näkynyt selvemmin jalkapalloseurojen ja huvipursien sekä lihavien ulkolaisten pankkitilen merkeissä.

Kuitenkin niin Venäjää kuin Kiinaa, Japania, Intiaa, Afrikkaa, muitakaan unohtamatta, tulee vaivaamaan samat ongelmat: Venäjää lukuunottamatta, tuotanto tuottaa tehokkaammin-vähemmällä väellä. Mistä otetaan tarvittavat rahat käytännön talouden pyörittämiseen? Ja samalla rauhan säilyttämiseen? Nälkäinen, kärsivä kansa on räjähdysaltis ja vaikeasti käsiteltävä kokonaisuus monine ongelmineen.

Muutama vuosikymmen sitten samankaltaisen tilanteen eteen joutunut herra Hitler ratkaisi ongelman tunnetuin tuloksin.

Kuvassa uudet työtehtävät?

Londra

I canali della Londra sono ancora vivi e usati 

Usati per vacanze e lavoro

Una pausa meditativa nella Pub Flask , Highgate Village, con aiuto della birra locale

http://www.the-flask-highgate.co.uk/

Questa visione non era molto commune, ma vicinezza della Olimpiadi ha causato qualche bisogno della manutenzione stradale e anche nella rete metropolitana.

 Nella Camden Lock troviamo una bella mostra delle machine di cucire, tra altre cose.

Questa panchina è per ricordo di una persona cara. 

Lui (o lei) tiene il Trafalgar Square pulito della cacca di piccioni.

A me, Londra con dintorni era piaccevole. Gente tranguilla, gentile. Sul autobus erano tutti accordo.

Meno pesca ultimamente

Come detto, meno pesca ultimamente. Dalla Milano alla pesca è troppo lungo.
Vado camminate alla Martesana, cuardando intorno, curiosando.
Esempio, c'è normale che fichi portano frutta alla decembre?

o anatra coi piccoli ?

Quasi natale ja kaksi päivää itsenäisyyspäivään

Milano nebbioso, il passagio mattutina della Martesana.

le Mattine diventano più freddi e nebbiosi.  

Aamukävely kanalin varrella, töihin menon merkeissä.  Näin pimeässä elämä Martesanan varrella rajoittuu pääasiassa äänipuolelle, lintujen laulua, hanhien ja sorsien "keskusteluja", kissojen viestintää ja biisamien loiskintaa.
Myöhemmin päivän valjetessa näihin voi liittää myös asianomaiset näkymät.

Tänä aamuna ilma on melkein talvinen, pistävä, vaikka kalpea aurinko yrittääkin vaihtaa tilannetta.

Il autunno/Syksy

Colori autunnali sotto la pioggia sono stranamente illuminanti.

Anchè sotto il tetto scuro delle nuvole s'illumina la paesaggio.  

Il tappeto gli fogli autunnali da Montecampione.

 Kuinka paljon pidänkään syksystä, johtuu varmasti vuosistani.

Syksyn väriloisto korostaa menneen kasvukauden katoavaisuutta.

Kaikesta kylläisyydestään huolimatta kysymyksessä on kuitenkin vain hetkellinen, muutaman päivän karnevaali joka poistuu päiväjärjestyksestä seuraavan tuulenpuuskan mukana.

Kuitenkin, niin kauan kuin juhlaa kestää, koko vuoristo kylpee, harmaista, kaikenkattavista  sadepilvistä huolimatta, värien luomassa valossa.

Joulun odotuksessa?

Iltaa..

Valon leikkiä ennen hämärää

Silmänräpäys Milanon kehällä kotiin tullessa.

Näin syksyn kynnyksellä, vaikka ei täällä vielä syksystä mitään merkkejä ole näkyvissä, tuo kuvan liekki voisi kuvata mielen vapautta. Näinä päivinä on kierrossa halu rajoittaa tai käytännösssä jopa kokonaan poistaa netin sananvapaus, paikallisen keisarin vaatteet kun ovat kysymyksessä.
Politiikasta mitään tiedä, kirkosta vielä vähemmän, kumpikin tuottaa vain mieliharmia. Urheilusta suosin vain heikoille jäille menoa, tosin vain hyvin matalaan veteen..
Joten edes tuossa en ole oikein urheilullinen? Annettakoon pallo kaikille?